Oon koko alkuviikon kökkiny kotona tämmösenä ärsyttävän puolikipeenä. Ulkona oon käyny kolme kertaa, eli aina kauppareissuilla Prismaan tai Alepaan :D Voin muuten kertoo Matias että kyllä toi Alepa on sittenki pelottavan lähellä. Eilen illalla teki mieli mehujäätä ja lähin käymään ja koko reissuun meni ehkä max vartti... Oon vaan Gilmore Girlsiä, syöny Strepsilsiä ja aina tasasin väliajoin paniikissa sulkenu tietokoneen ja vetässy töpselin irti ukkosen takia. Niin ja joudun varmaan jättämään Starbucksin, Puolustusvoimat värvää mut kummiski valokuvaamaan kaiken mitä ne tekee.... höhö
Lueskelin äsken jotain random blogia jonka kirjottaja oli kova Maroon 5 -fani (ei siis mikään lapsellisen hysteerinen :D mutta kumminki). Rupesin miettii itteeni ja musiikkii mitä kuuntelen. Ala-asteen loppupuolella, vitosella, musta meinaan tuli semmonen lapsellisen hysteerisen fanaattinen Bon Jovi -fani. Sain myös uuden parhaan kaverin ja aivopesin senkin fanittamaan :D Siis ihan oikeesti me oltiin ihan sekopäitä. Mulla oli tapana selata bändin jäsenten kuvia netistä ja tallentaa niitä koneelle, niitä oli satoja :DD Mikä tahansa lehti tai kirja missä mainittiin sanallakaan Bon Jovi, oli upee teos. Oon nähny maailman paskimpia leffoja (okei, myös yhen parhaista) ihan vaan sen takia että halusin nähä Jon Bon Jovin näyttelevän. Jotain American Idolia saatoin kattoo iha vaan sen takia, jos joku ois laulanu Jovia. Niin ja tehtiin myös sims-ukkelit itestämme sekä Jon Bon Jovin ja Richie Samboran jotka oli meijän sims-aviomiehiä ja ne sai keskenään varmaa 169 lasta... Okei tottakai oisin voinu ollu kiinnostunu vaikka mistä huonosta, esim. ryyppäämisestä ja polttamisesta mutta välillä meni vähän yli :D Tykkäsin toki muistaki vanhoista ja uudemmistaki rockbändeistä mutta auta armias jos jossai hehkutettii jotai räppäriä tai popparia tms. Avauduin varmaan mun päiväkirjalle (en uskalla ettiä mitään, koska myötähäpeä) jonkun - no en muista ketkä oli suosiossa joskus sillon yläasteaikoina (sattuneesta syystä) - suosiosta ja haukuin sen alimpaan helvetin rakoon, ja ihan vaan koska se nuori artisti ei ollu tehny musiikkia vuodesta 1983 :D Aww. Sain kuitenkin Bon Jovin kautta kaks kaveria, ja oli ihanaa kun oli joku joka ajatteli samoja asioita ja ties omat lempparibiisit, ja toinen niistä oli muutenkin tosi samanlainen kun mä ja meijän mesekeskustelut oli ihan parhaita :D Kaiken lisäks se asu mua aika lähellä, ja viimesin Bon Jovin Suomen-keikkapäivä vietettiin kokonaan yhessä. Hyvä että vietettiin. Kyseinen kaveri nimittäin kuoli viime syksynä ja sen jälkeen en oo kuunnellu Bon Jovia juuri ollenkaa.
Kumminkin jossain välissä ennen mun kaverin kuolemaa ehin onneks ymmärtää sen että on muutakin musiikkia kun kasari- ja klassinen rokki. Vaikka edelleen tykkään siitä ihan sikana (kuuntelemattomuudesta huolimatta, tiijän että heti kun vaan avaan ekan biisin videon juutupesta, oon ihan fiiliksissä) ja ootan mm. PVVMSK:n Brothers In Arms -keikkaa tosi paljon, oon viime aikoina kuunnellu tosi paljon musiikkia, josta Riikka 14-v sais varmaan jonkun aivokasvaimen. :D Tällä hetkellä mulla on auki juutupesoittolista, jolla on mm. Anna Abreuta, Skrillexiä, David Guettaa, Aviciita, TCT:tä, Martin Garrixia ja Ellie Gouldingia. Just niitä eniten radiossa soitettuja hittejä. Ja pystyn nauttimaan näistä! Tulee hyvä mieli kuunnella jotain biisiä mitä vaikka Matias laulaa autossa mukana jos se tulee radiosta, tai mitä töissä on hehkutettu porukalla. Ymmärrän että musiikkia ei oo pakko kuunnella sen takia että se ois jonku Rolling Stonen top 9000 -listan ykkönen. Ei siihen tarvi olla mitään sen kummempaa syytä kun että siitä tulee hyvä fiilis :D Eikä se oo multa pois jos joku tekee erilaista musiikkia mitä kuuntelen. Ehkä ainoo musiikki mitä en siedä on Cheek ja muu semmonen kusipääräppi (if you know what I mean :D) ja joku suomi-iskelmähumppa.
Musta esim. Martin Garrix ja Jeremy Folderol on niin uskomattomia, kun ne on niin nuoria ja on niin taitavia deejiitä. Avicii on ihan törkeen hyvä, sen keikalle menisin. Anna Abreu on tosi symppis, sillä on ihana ääni ja se on tosi kaunis. Ed Sheeran ja Pharrell Williams on kans sympaattisia ja positiivisen olosia. Kuulostan ihan 11-vuotiaalta multa... :D
Tätä kirjottaessa oon saanu kylmiä väreitä mm. Aviciin Wake Me Upista, Anna Abreun Right In Front of Yousta, Pharrell Williamsin Happysta ja donkeyboyn Crazy Something Normalista. Nyt aion kuitenkin ettii ne kaikista parhaat Jovit ja kuunnella niitä. Joko ahistun enkä nuku viikkoon ja meen töihin univelkasena tai sitte fanityttöydyn. En kumminkaan ehkä niin rajusti mitä olin 6-8 vuotta sitte :D
Tahoin vaan avautua ja hehkuttaa musiikkia :D Olen puhunut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti