17

Kaks viikkoo ja kolme päivää ei oo niinku mitää. Viikon päästä laskemisee riittää kaks kättä. Koko ens viikon Matias on Sveitsissä ja mää töissä. Huomenna aamulla alkaa siis ja pelottaa niin paljon :D On nii paljon opittavaa, varsinaisten työtehtävien lisäks kaikki lentokenttäsysteemit. Hirvittää ja kauhistuttaa ja jännittää ja peloittaa.

Muutamaa tuntii tavallista lyhyempi yhteinen viikonloppu mutta ei haittaa, oli haufkaa! Katottiin Rise of the Planet of the Apes kotona, käytiin Kinopalatsissa kattoo Dawn of the Planet of the Apes, käytii Linnanmäellä pelaamassa ja syömässä, seikkailtii keskustassa, nähtii Jennaa ja tehtii ruokaa. Ainakin. Oon kovin rakastunut <3 Ja mun listantekijä on ollut kiva ja pistäny mulle tosi kivat vapaat. Yks kokonainen viikonloppu ja kaks päivää Matiaksen kotiutumisen jälkeen. En malttais oothaa. <3

Kohta meen suihkuun, pakkaan tavarat huomiseks valmiiks, laitan tuhatsatamiljoonaa loputtomiin herätyskelloo soimaan ja meen sänkyyn kuuntelemaan Matiaksen taskukellojen tikitystä ja sitten nukun (koitan ainaki) että jaksan huomenna. IIK

28

Oon koko alkuviikon kökkiny kotona tämmösenä ärsyttävän puolikipeenä. Ulkona oon käyny kolme kertaa, eli aina kauppareissuilla Prismaan tai Alepaan :D Voin muuten kertoo Matias että kyllä toi Alepa on sittenki pelottavan lähellä. Eilen illalla teki mieli mehujäätä ja lähin käymään ja koko reissuun meni ehkä max vartti... Oon vaan Gilmore Girlsiä, syöny Strepsilsiä ja aina tasasin väliajoin paniikissa sulkenu tietokoneen ja vetässy töpselin irti ukkosen takia. Niin ja joudun varmaan jättämään Starbucksin, Puolustusvoimat värvää mut kummiski valokuvaamaan kaiken mitä ne tekee.... höhö



Lueskelin äsken jotain random blogia jonka kirjottaja oli kova Maroon 5 -fani (ei siis mikään lapsellisen hysteerinen :D mutta kumminki). Rupesin miettii itteeni ja musiikkii mitä kuuntelen. Ala-asteen loppupuolella, vitosella, musta meinaan tuli semmonen lapsellisen hysteerisen fanaattinen Bon Jovi -fani. Sain myös uuden parhaan kaverin ja aivopesin senkin fanittamaan :D Siis ihan oikeesti me oltiin ihan sekopäitä. Mulla oli tapana selata bändin jäsenten kuvia netistä ja tallentaa niitä koneelle, niitä oli satoja :DD Mikä tahansa lehti tai kirja missä mainittiin sanallakaan Bon Jovi, oli upee teos. Oon nähny maailman paskimpia leffoja (okei, myös yhen parhaista) ihan vaan sen takia että halusin nähä Jon Bon Jovin näyttelevän. Jotain American Idolia saatoin kattoo iha vaan sen takia, jos joku ois laulanu Jovia. Niin ja tehtiin myös sims-ukkelit itestämme sekä Jon Bon Jovin ja Richie Samboran jotka oli meijän sims-aviomiehiä ja ne sai keskenään varmaa 169 lasta... Okei tottakai oisin voinu ollu kiinnostunu vaikka mistä huonosta, esim. ryyppäämisestä ja polttamisesta mutta välillä meni vähän yli :D Tykkäsin toki muistaki vanhoista ja uudemmistaki rockbändeistä mutta auta armias jos jossai hehkutettii jotai räppäriä tai popparia tms. Avauduin varmaan mun päiväkirjalle (en uskalla ettiä mitään, koska myötähäpeä) jonkun - no en muista ketkä oli suosiossa joskus sillon yläasteaikoina (sattuneesta syystä) - suosiosta ja haukuin sen alimpaan helvetin rakoon, ja ihan vaan koska se nuori artisti ei ollu tehny musiikkia vuodesta 1983 :D Aww. Sain kuitenkin Bon Jovin kautta kaks kaveria, ja oli ihanaa kun oli joku joka ajatteli samoja asioita ja ties omat lempparibiisit, ja toinen niistä oli muutenkin tosi samanlainen kun mä ja meijän mesekeskustelut oli ihan parhaita :D Kaiken lisäks se asu mua aika lähellä, ja viimesin Bon Jovin Suomen-keikkapäivä vietettiin kokonaan yhessä. Hyvä että vietettiin. Kyseinen kaveri nimittäin kuoli viime syksynä ja sen jälkeen en oo kuunnellu Bon Jovia juuri ollenkaa.

Kumminkin jossain välissä ennen mun kaverin kuolemaa ehin onneks ymmärtää sen että on muutakin musiikkia kun kasari- ja klassinen rokki. Vaikka edelleen tykkään siitä ihan sikana (kuuntelemattomuudesta huolimatta, tiijän että heti kun vaan avaan ekan biisin videon juutupesta, oon ihan fiiliksissä) ja ootan mm. PVVMSK:n Brothers In Arms -keikkaa tosi paljon, oon viime aikoina kuunnellu tosi paljon musiikkia, josta Riikka 14-v sais varmaan jonkun aivokasvaimen. :D Tällä hetkellä mulla on auki juutupesoittolista, jolla on mm. Anna Abreuta, Skrillexiä, David Guettaa, Aviciita, TCT:tä, Martin Garrixia ja Ellie Gouldingia. Just niitä eniten radiossa soitettuja hittejä. Ja pystyn nauttimaan näistä! Tulee hyvä mieli kuunnella jotain biisiä mitä vaikka Matias laulaa autossa mukana jos se tulee radiosta, tai mitä töissä on hehkutettu porukalla. Ymmärrän että musiikkia ei oo pakko kuunnella sen takia että se ois jonku Rolling Stonen top 9000 -listan ykkönen. Ei siihen tarvi olla mitään sen kummempaa syytä kun että siitä tulee hyvä fiilis :D Eikä se oo multa pois jos joku tekee erilaista musiikkia mitä kuuntelen. Ehkä ainoo musiikki mitä en siedä on Cheek ja muu semmonen kusipääräppi (if you know what I mean :D) ja joku suomi-iskelmähumppa.

Musta esim. Martin Garrix ja Jeremy Folderol on niin uskomattomia, kun ne on niin nuoria ja on niin taitavia deejiitä. Avicii on ihan törkeen hyvä, sen keikalle menisin. Anna Abreu on tosi symppis, sillä on ihana ääni ja se on tosi kaunis. Ed Sheeran ja Pharrell Williams on kans sympaattisia ja positiivisen olosia. Kuulostan ihan 11-vuotiaalta multa... :D

Tätä kirjottaessa oon saanu kylmiä väreitä mm. Aviciin Wake Me Upista, Anna Abreun Right In Front of Yousta, Pharrell Williamsin Happysta ja donkeyboyn Crazy Something Normalista. Nyt aion kuitenkin ettii ne kaikista parhaat Jovit ja kuunnella niitä. Joko ahistun enkä nuku viikkoon ja meen töihin univelkasena tai sitte fanityttöydyn. En kumminkaan ehkä niin rajusti mitä olin 6-8 vuotta sitte :D

Tahoin vaan avautua ja hehkuttaa musiikkia :D Olen puhunut

31

Tasan kuukaus jälellä. Onhan tää loppujen lopuks menny ihan älyttömän nopeesti vaikka välillä tuntuu vähän lohduttomalta. Mutta 4 viikkoo menee nopeesti. Kaks viikkoo niistä oon vielä lomalla ja ne kaks vikaa viikkoo menee varmaan ihan törkeen nopeesti koska työt. Oon luultavasti ne kaks ekaa työviikkoa ihan uuvuksissa kaikesta uuesta (ja niistä työmatkoista) niin on ehkä hyväki että Matiaksen ei tarvi olla koko sitä aikaa sietämässä mua täällä. Jännittää oikeesti niin paljon!

Viime yönä en saanu nukuttua kun pelkäsin että tukehun. Vajaan viikon on ollu kurkku semmonen ihmeellisen karhee, ei oikeestaan kipee mutta ärsyttävän tuntunen. Yöllä sitte tuntu että koko aja piti nieleskellä limaa. Toivottavasti ens yönä ei ois sama...

Ei ehitty olee Matiaksen kanssa kun reilu vuorokaus yhessä tänä viikonloppuna, mutta oli silti ihanaa. Kuinka rakastunu voi oikeesti olla <3 Oli kivaa sisustaa yhessä, makoilla levitetyllä sohvalla ja höpöttää kaikkee, kattoo tyhmiä telkkariohjelmia, kuunnella radioo, hengailla rautatieasemalla ja lässyttää eläimille. Käytiin myös hullun hyvässä kiinalaisessa syömässä, Grand Shanghai Ateneuminkujalla, suosittelen! On niin ihanaa kun vaikka yhestä kosketuksesta tai katseesta tulee perhosia vatsaan tai kun toista kattoessa meinaa pakahtua rakkaudesta. Nyt on taas tämmönen ikävä että en millään malttas oottaa viittä yötä erossa kun oon vaan niin törkeen rakastunu. <3

Nyt mie taijan vetäytyy makkariin. Niin hassua että nyt on ihan oikee makuuhuone jossa on jopa ovi :D

36

Taas mää kirjotan. Wuhuu

En kyllä tehny tänää kauheesti mitää :D Sain kyllä purettua omat vaatteet muuttolaatikoista kaappeihi ja viritettyy suihkuverhon, katoin vähä telkkarii ja kävin kävelyllä (näin rusakon!11). Suoritin myös sähkösen turvatietosuuskoulutuksen, huh. Tuntuu ihan että oisin vastuussa koko lentokentän turvallisuudesta ja että mun oletetaan nyt osaavan mm. pomminpurkua. Ostin junalipun torstaille Tampereelle koska pe ja la vikat pitsatyöt. En malttais oottaa sitä fiilistä ku lähen vikaa kertaa työvuorosta, sanon kaikille heipat (niin että asiakkailleki käy varmana selväks että paluuta ei ole :D), palautan avaimet vartijalle, otan kahvikupin käteen ja Matiaksen käden toiseen ja sitte lähen niitten kanssa yhessä kohti Helsinkiä.

Huomenna aattelin mennä Starbucksiin aamukahville ja pyörii varmaa keskustassa hetken aikaa. Oon ihan rakastunu siihen Stockan sisustusosastoon vaikka eihä mulla oo siellä melkee mihkää varaa :D Onneksi on myös H&M Home... Voi olla että saatan seikkailla myös johki Kauppatorin suuntaan.

Joku ravaa tuolla rappukäytävässä koko ajan. Onneks ulko-ovi vinkuu niin kovaa että kuulen jokasen asukkaan tulemisen ja menemisen.

Ja ainiin. Voi Robin Williams. O' captain, my captain. Vaikken oo mikään fani mutta olihan se nyt hyvä näyttelijä, ja meki vasta muutama viikko sitte katottii Dead Poets Society mikä kyllä jonku verran kosketti ainaki mua.

Luin äsken että ens yönä pitäs nähä poikkeuksellisen paljon tähdenlentoja. Rupesin haaveilemaan yhteisestä vaikka pitkästä viikonlopusta syksyllä tai talvella jossain Lapissa. Mikään ei ois romanttisempaa kun olla jossai kauniissa paikassa pimeellä kylmänkirpeessä ilmassa kattomassa revontulia ja tähtitaivasta. IMHO. Ehkä mää vielä joskus nään ne revontulet...

Nyt taijan ottaa kirjan käteen ja mennä sänkyyn. Hehe saatoin sittenki nukkua ehkä vähän tavallista keskemmällä viime yönä :D Saatan kyllä eka kuikuilla parvekkeelle jos siellä tarkenis hetken aikaa hengata. Kun nyt kerran on se parveke stna!

37

Saatoin kuulla palautetta että tänne pitäisi kirjoittaa. Mää kirjoitan :)

MÄÄ SAIN SEN TYÖPAIKAN. Ihan hullua :D Toinen haastattelu meni omasta mielestä paljo paremmi ku se eka, vaikka oliha se nyt jännää. Heti seuraavana päivänä mulle soitettiin että mut työllistetään mielellään, ja kyllä oon ollu aika helpottunu siitä asti. Vaikka toisaalta jännittää ihan sairaasti kun en yhtään tiijä mitä on tulossa. Mutta oon huomannu että mitä enemmän jännittää etukäteen nii sitä helpommalta kaikki sitte tuntuu :D Älkää ehkä ottako musta mallia

Kamu kävi siinä suuoperaatiossa, ja kun nähtii sitä loppuviikosta niin se oli tosi ilonen, reipas eikä sen henki yhtään haissu. Ja kaikki vielä ilman lääkkeitä enää! Oon iloinen sen puolesta <3

Hamina Tattoo oli ihan mieletön. En tiijä oisinko koskaan tullu nähneeks tollasta ilman Matiasta. Esiintyjät oli ihan hullun hyviä, ainoot miinukset tulee Bastionista; liian loivat katsomot ja isoja tukipilareita jotka peitti näkyvyyttä jonku verran. Ja missasin kyllä PVVMSK:n kivääriryhmän tanssin koska ne oli ihan väärässä päässä kenttää! :D Mutta nii ei piä valittaa. Lauantaina lähettii ajelee Tampereelta jo kuuen aikaan aamulla (olin yökylässä Matiaksen porukoilla) ja oltii yheksän aikaa jo Haminassa vaikka pysähyttiinki välissä :D Haminan torilla juotii (vai syötiin?) munkkikahvit ja käveltii RUKin pihalle missä Matias käveli vastaan ja oli niin ihanaa nähä ekaa kertaa kahtee viikkoo <3 Siellä ei oltu kovin kauaa vaan mentii Matiaksen äidin ja mummin kanssa Tattookadun ja kirpparin kautta terassille kuuntelemaa japanilaisten soittoo haminalaisten white trash -äijien selostuksella. Ajeltii jossain metän keskellä ku oltiin saatu juotua ja ajettiin takaa pyöräilijää :D Käytii myöski majottumassa Kotkassa, siellä pienen kävelyn jälkee lähettii Matiaksen äidin kanssa hakee Matiasta ja veljeään Haminasta Kotkaan syömään. Oltii tosi hienossa ravintolassa ja ruoka oli törkeen hyvää ja ilmastointiki pelas. Takas Haminassa oli paljon aikaa olla vielä yhessä ennen esitystä ja oli kivaa <3 Nähtiin poliisiheppoja! Mutta nii sitte siihe esityksen alkuun asti hengailin Matiaksen kanssa Bastionilla. Shown jälkeenki kerittii vielä näkemään ja sitte oli hyvä mennä nukkumaan. Sunnuntaina aamupalan jälkeen join merenrannassa cappuccinoo (vai lattee, en muista enää :DD t. barista) ja hotellista lähön jälkeen käytiin vastarannalla kallioilla kattelemassa merta. Lahessa käytii satamassa ravintolalaivassa syömässä minkä jälkee saatiinki jo Matiakselta viesti että nyt sais tulla hakemaa. Lahti-Tampere välin mun vieressä nukku siis väsynyt varusmies <3

Maanantaina herättii myymään meijän kotiteatteri minkä jälkee pakattii auto, syötii aamupala ja lähettii ajaa kohti Helsinkiä. Vaihettii Keimolanportilla kuskia ja rupesin navigoimaa meitä kohti HOASin toimistoo. Hermot oli kireellä itse kullaki mutta lopulta päästii perille eikä jouduttu kauaa ees oottaa. Seuraava määränpää oli Viikki ja täällä odotti meijän koti. Uusi koti. Uusi, siivoamaton koti. Matias soitti närkästyneen puhelun HOASille ja siellä palvelualtis työntekijä sanoi "kuulostaa siltä, että siellä on siivottu, mutta se ei vaan vastaa teidän käsitystänne siivouksesta". Niin ei vastannut juu. Lattioilla oli likaa, ikkunat oli likaset, uunia ei ollu pesty, keittiön kaapit oli täynnä mausteita ym. aineksia, suihkuverhotanko oli irti toisesta päästä jnejnejnejnejne. Ei ollu yhtään ees yritetty. Me saatiin onneks huoneistotarkastaja meillä käymään, joka oli vieläpä vähän täysjärkisempi kun tän jutun vastaava. Meillä ei onneks ollu ihan noin paskasta (ja saatiin silti tänne siivousfirma kiireellisenä) mutta pointtina ehkä enemmänkin se että HOASia ei hirveesti tunnu kiinnostavan. Kyse ei oo siitä etteikö tällasia pystyis ite siivoomaan, vaan siitä, ettei HOAS tarkasta ja varmista että asunnosta lähtevä asukas on hoitanu velvollisuutensa siivota jälkensä. Jos on lähtösiivousohjeet määritelty, jotka on netissä kaikkien nähtävillä, niin silloin niitä noudatetaan. Järki hoi! No tyhjättiin auto joka tapauksessa ja seuraavaks etittiin Vantaan Ikea ja sieltä meille patjat. Syötiin myös lihapullia pitkästä aikaa, aah. Vietiin patjat kotiin ja lähettiin Tampereelle kotiin.

Tiistaina tuotii sitte pakettiauton ja peräkärryn kanssa ihan oikee muuttokuorma joka saatii nopeesti purettua koska meillä oli paljon apuvoimia. Käytii lähi-Prismassa minkä jälkeen jäätiin kaksin ja meinattiin ruveta kasaamaan meijän sänkyä, mutta huomattiin että työkalut jäi Tampereelle :D Lähettii siis keskustaan ostamaan työkaluja ja päädyttiin Stockmannin kautta Pizza Hutiin syömään. Kuin hyvää pitsa voi olla...

Loppuviikko meni siivotessa, sisustaessa, seikkailessa ja shoppaillessa. Oli ihan tosi kivaa enkä malttas oottaa Matiaksen tulevia lomia että voiaa taas yhessä puuhata täällä kaikennäköstä <3 Tänää kävin pyörimässä Stockan sisustusosastolla ja tuli hirveesti kaikkia ideoita! Kun nyt sais kaikki tavarat ensi laatikoista kaappeihi nii vois sitte keskittyy yksityiskohtii :D Uus subbari käytii jo hankkimassa. Hieno mutta ei olla vielä päästy testaamaa.

Tää kämppä on tosi kiva mutta nyt yksin ollessa huomaa ettei tähän oo tottunu vielä. Säpsähdän jokasta ääntä minkä kuulen (täällä muute naksuu koko ajan) ja piän kaikkii mahollisia valoja päällä ja teeveetä ettei ois nii hiljasta. Onneks päivisin on Matias joka juttelee facessa ja öisin voi nukkuu. Vaikka oishan se nyt tietty kivempaa jos ei tarvis olla yksin mutta ei tääkään niin hirveetä oo.

Tänään oon taas diagnosoinu itelleni liudan syöpiä mutta sen jälkeen todennu että syön huonosti ja stressaan mikä hyvin todennäkösesti on syy siihen että välillä lähtee paljon hiuksia (ei tukistamalla, mutta aina kun ne on ponnarilla) ja luinen patti mun hampaan alapuolella (joka on ehkä ollu tossa aina, mutta vasta joku aika sitte rupesin kiinnittää siihe huomioo) on torus. Jos nyt vaan rauhottusin hetkeks :D Nyt aion mennä sänkyyn (kiltisti omalle puolelleni) selailemaan 9gagin koirakuvia siks aikaa että nukahan.

Oon onnellinen. <3

48

Hupsista olin 30 päivää hiliaa. Nyt aivotoiminta on jopa mahdollista ainaki pari päivää ton kaiken trooppisuuden jälkeen. Yhtään ei tunnu lomalta :D Oon ollu ihan koomassa, istunu tuulettimen vieressä, pakastanu vettä, syöny vesimelonia ja jäätelöö ja jopa pystyny nukkumaan ilman peittoo ja paitaa vaikka aiemmin molemmat on pitäny olla väkisin olla vaikka ois kuinka kuuma.

Eilen olin siellä viime postauksen "unelmien työpaikan" haastattelussa nro 1. Nyt voin jo paljastaa mikä se paikka on :D Starbucks. Lentokentän. Viikon päästä on Starbucksin väen haastattelu, nyt oli vasta Staffpointin. Jännittää ihan hulluna, sekä haastattelu että se jos saan sen työn. Nyt oon keskellä lähiöö ruokakaupan yhteydessä olevassa pizzeriassa ja sitte hyppäänki yhtäkkiä kansainvälisen lentokentän vilinään. Tää ois mun eka oikee työ jonka eteen mun on oikeesti tarvinnu nähä vaivaa. Ei sillä että oisin iskän alaisuudessa päässy mitenkään helpommalla kun muut, päinvastoin musta tuntuu että jatkuvasti mun pitää tehä töitä sen eteen että muut pitää mua yhtälailla työntekijänä eikä vaan pomon hemmoteltuna tyttärenä joka saa kaiken eteen kannettuna mitä vaan keksii pyytää. Ite tiijän etten todellakaan saa mutta tuntuu että se pitää osottaa muilleki. Mutta en ollu ikinä ollu aiemmin oikeessa työhaastattelussa, onneks se meni ihan hyvin. Starbucks ois hyvä siltä kannalta että se on niin tarkkaan määritelty brändi. Kaikkialla on samat juomat ja samanlaiset toimintatavat. Ja jos me joskus asutaanki Matiaksen kanssa ulkomailla niin ois ainakin yks paikka mistä ois mahollisuus saaha töitä. Palkkakin ois ihan vähäsen parempi joo mutta ei se mikään pääsyy oo. Musta on hassua että hyvä ruoka ja juoma on mulle tärkeitä asioita, ravintoloissa ja kahviloissa on kiva käyä ja lisäks tykkään kokata ja leipoo, mutta silti en IKINÄ hankkis ravintola-alan koulutusta :D Ja siitä huolimatta ajaudun työskentelemään sillä alalla. Niin ristiriitasta.

Nyt mulla on kummiskin loma. Mitään lomamaista en oo tehny :D Paitsi niin syöny jäätelöö. Oon ollu paljon koirien kanssa! Kamua lenkittäessä oon tavannu 12-viikkosen ranskanbulldogin (AWW) ja 11-vuotiaan pitkäkarvasen mäyräkoiran (AWW), lisäks Kamu on ollu paljon meillä kylässä ja viime viikonloppuna oli myöskin työkaverini walesinspringerspanieli(?) mulla hoidossa. Tahtoisin vain oman koila- tai kissavauvan <3 Tosin myöskin tahtoisin olla ton vanhuskoiran kanssa, särkee sydäntä kun pitää jättää se tänne Tampereelle. Se sai viikko sitten eläinlääkäriltä diagnoosin jostain suun tulehduksesta (hoidettiin tänään nukutuksessa), lonkkanivelten kulumisesta ja turvonneesta imusolmukkeesta. Mun mielestä se on kyllä vielä reipas ja ilonen, mutta silti. Oon aika varma että sillä on joku pahanlaatunen kasvain jossain. Mutta sen ettiminen ois kallis ja tosi paljon aikaa vievä operaatio. Jos se alkaa kärsiä, olla vihanen kipujen takia tai menee muuten huonoon kuntoon niin sitte on vaan se yks vaihtoehto. Mutta toivotaan ettei tule ainakaa heti mitää vakavaa <3

Haminaan lähetään lauantaina aamulla jo kuuelta ja ollaan siellä luonnollisesti koko päivä koska illalla on sit se marssishow. Ollaan Kotkassa yö ja sunnuntaina ajetaan takas Tampereelle. Ja sunnuntaina vihdoin saan Matiaksen kotiin <3 Tuntuu siltä ettei olla nähty ikuisuutee. Ikävä on koko ajan, varsinki ku stressaa niin yksinolo ei koko ajan oo hirveen hauskaa. En haluu valittaa. Matiaksella on kivaa ja nii kuuluu ollaki. Enkä mää nyt jatka tätä sen pidemmälle. Mieli tekis avautua mutta ei se oo kellekään hauskaa. Haluun vaan jo meijän uuteen kotiin ihan oikeesti asumaan niin että ollaan molemmat kotona yöt ja että nähään joka päivä.

Kuukaus on kulunu siitä ku viimeks kirjotin ja näin vähän mulla on mitään asiaa. Katoin kaikki Netflixin Frendit (joita oli vaan kolme kautta, buu). Niin ja oon pettyny sääennusteisiin. Luulin että tänään ois tulvinu ja ollu hurrikaaneja ja tulipaloja ja hyökyaaltoja mutta näin yhden salaman ja vettä satoi 15 minuuttia. Ukkonen ei ollu ees päällä. Minä täällä hikoilin ku pieni sika koska luonnollisesti pidin ikkunat kiinni ja sähkölaitteet pois seinistä eli tuuletin oli out of order. Ja sitte selviikin että ei ois ees tarvinnu. Oisin voinu mennä vaikka pihalle ja kiivetä puuhun osottelemaan jollain metallisella taivasta. Oi kunpa ne superhelteetki tarkottas +17 astetta...

Huomenna täytyy saaha viimesetki tavarat pakattua ja kaapit pyyhittyä. Maanantaina haetaan avaimet ja viiään ekat tavarat uuteen kotiin <3